Elämä jatkuu - Life goes on

Kun oma elämä on huono ja haluaisi vain rauhaa niin sitä huomaa että elämä ei pysähdy vaan se jatkuu samaa kulkua kuin ennenkin. Elämä ei pysähdy vaikka sitä haluaisi, jotta itse kerkeäisi hengähtää ja kerkeäisi saada ajatukset kuntoon. 

Minä huomasin sen varsinkin kun minun äiti kuoli että kuolema ei pysäytä omaa elämää vain sitä pitää jatkaa elämistä. 

Mutta välillä sitä pitää pysähtyä ja katsella ympärilleen eikä vain jatkaa elämää. Pitää antaa itselleen aikaa ja katsella ympärilleen. Minun on pitänyt pysähtyä ja miettiä mitä tässä elämässä on tärkeätä itselle ja antaa itselle aikaa olla vain tässä. Elää tässä ja olla psyykisesti ja fyysisestä tässä ja nyt. Jos ei pysty pysähtymään nauttimaan elämää niin elämästä häviää ilo ja silloin ei mikään tunnu miltään. Nyt kun olen sinnitellyt ja jatkanut elämää enkä pysähtynyt niin minun elämästä on hävinyt ilo, minulta on hävinyt niistä mitä ennen olin iloinen vaikka ne eivät ollut mitään isoja asioita. Arkielämän ilot ovat hävineet kun on ollut niin paljon kuormitusta ja nyt olen elänyt pitkään vain selviytymistilassa. Ilo ja nautinto on hävinnyt ihan ja nyt on oma keho sanonut että pitää pysähtyä. Minulla on mennyt niin syvälle että pitänyt ottaa apua lääkäriltä kun itse en ymmärtänyt pysähtyä ja en kuunneluut omaa kehoa. 

 When your life is bad and you're not feeling well mentally. You only just want leave alone in peace you notice that the life doesn't stop, but it continues the same course as before. Life doesn't stop even if you want it to, so that you can take a breath and get your thoughts in order.

I noticed it, especially when my mother died, that death doesn't stop one's own life, you just have to keep living it.

But sometimes you have to stop and look around and not just continue living. You have to give yourself time and look around. I have had to stop and think about what is important to me in this life and give myself time to just be here. Live here and be mentally and physically here and now. If you can't stop to enjoy life, then you lose joy in life and then nothing feels like anything. Now that I've persevered and continued life and didn't stop, the joy in my life has disappeared, I've lost what I used to be happy about, even though they weren't big things. The joys of everyday life have disappeared when there has been so much load and now I have lived for a long time only in survival mode. The joy and pleasure have completely disappeared and now my own body has said that I have to stop. It has gone so deep that I had to seek help from a doctor because I didn't understand how to stop and I didn't listen to my body.